Tekee pitkästä aikaa hyvää palata kirjoituspöydän äärelle ja antaa ajatuksen juosta. Edellisestä Posin kautta julkaisusta on näköjään kulunut kahdeksan kuukautta, joka tuntuu pitkältä ajalta ja tuntuu myös sellaiselta ajalta, jossa on paljon tapahtunut ja paljon tapahtumassa.

Suurimpia muutoksia mitä on jo tapahtunut on muutto Turkuun. Muita muutoksia on irtisanoutuminen edellisestä työpaikasta ja lähtö yrittäjäksi.

Olen joskus kuullut, että kolme nykyihmisen suurta stressitekijää ovat muutto, parisuhdestatuksen muutos ja työpaikan muutos. Tietysti tuohon listaan voisi vielä lisätä läheisen ihmisen kuoleman ja oman tai läheisen sairauden ja sen kaltaisia asioita. Mutta mikäli kuitenkin mennään alkuperäisellä listalla, niin kaksi kolmesta on jo merkittävä määrä stressiä ja kuormaa. Ja jotenkin kun mietin omaa elämääni, niin olen kokenut jo niin monta muuttoa, että enää ei hirveästi jaksaisi. Muuton fyysinen osuus on nyt jo kuitenkin takana ja uusi koti alkaa olla jokseenkin järjestyksessä. Muuton henkinen ja sosiaalinen puoli vaatii vielä totuttelemista ja elämään uudessa kaupungissa täytyy vielä tottua.

Yrittäjäksi lähteminen on ollut sekä innostavaa, jännittävää, että työlästä ja jokseenkin epävarmaa. Onnistumisia on jo tullut, mutta suurin syy ja merkitys yrittäjäksi lähtemisestä liittyy luovaan vapauteen ja siihen mitä voi sitten varsinaisen elinkeinon ulkopuolella tehdä. Semmoisen elämän tekeminen vaatii pitkäjänteistä työtä ja myös koen, että omalta osaltani suurempaa pohdintaa.

Kokonaisuutena sanottakoon molemmat muutokset ovat positiivisia, mutta vaativat myös edelleen paljon energiaa. Ja toisaalta vaikkakin muutokset ovat valtavan positiivisia, huomaan, että isot muutokset laukaisevat itsessäni myös tarvetta ottaa hitaasti ja prosessoida kaikenlaisia ajatuksia sekä tunteita mitä tässä ilmenee.

Olen jo usean päivän aikana kokenut tarvetta kirjoittaa ja jonkun verran olen päivä- ja muistikirjaan kirjoittanut ajatuksia. Tuntuu kuitenkin hyvältä kiteyttää omia ajatuksia ja tuntemuksia ja myös jakaa niitä.

Olosuhteet elämässä näyttäisi olevan aika hyviä ja mukavia, mutta vielä paljon kaikenlaista konkreettista, emotionaalista, henkistä ja sosiaalista työtä tämä tuntuu vaativan. Ja juuri tällaiset vaatimukset kun yhdistää muutostilanteisiin, niin silloin kannattaa olla kärsivällisyyttä ja armoa mukana.

Tahdoin tällä kirjoituksella vaan tuoda esiin aitoja tuntemuksia, ajatuksia ja fiiliksiä esiin sekä toisaalta itselleni myös kiteyttää näitä ajatuksia. Kirjoittaminen auttaa ajattelemaan. Ja tämän kirjoituksen tuottama tulos on se, että epätäydellisiä tässä edelleen ollaan, mutta tästä on hyvä jatkaa matkaa pieni askel kerrallaan.

Olen hämmästynyt ja kiitollinen, että edelleen näitä Posin kautta blogin artikkeleita luetaan säännöllisesti, vaikka en ole pitkään aikaan mitään uutta oikeastaan kirjoittanutkaan. Nyt viime päivinä kun olen miettinyt, että tekisi mieli kirjoittaa jotakin, mutta en tiennyt mitä ja minne on ilahduttavaa lopulta palata tänne.

Koen blogin turvallisena paikkana jakaa kaikenlaisia ajatuksia mitä mieleen tulee. Ja taitaa olla jopa niin, että elämäni parhaat keskustelut ovat alkaneet tämän blogin kirjoitusten kautta. Siksi lienee siis parasta jatkaa matkaa siitä mihin jäätiin

Lämpöistä kevättalvi-illan jatkoa!

Janne